Joulukuun ensimmäinen

Miulla oli jo ikään kuin ajatus pienestä tarinasta, jonka olisin voinut kirjoittaa joulukalenteriksi, mutta. 

Mutta on lyhenne, joka tarkoittaa, että asiat meni mönkään, hyvät aikeet ovat kadoksissa ja kaikki edellä mainittu on täten kumottu. 

Mutta sitten mietin asiaa, mitä minä haluan ja miten haluan viettää joulukuun ja enhän minä tietenkään tullut mihinkään lopputulokseen. Mielessä pursuili liikaa ajatuksia siitä, mitä kaikkea voisi tehdä ja mitä kaikkea olen jo ajatellut tekeväni. Eräätkin neuleprojetkit ovat kesken vaikkakin eteneevät kyllä sillä tavalla mukavan tasaista tahtia, että kyllä ne sieltä jouluksi valmistuu. 

Aamu, joulukuun ensimmäinen, vuoden jännittävin aamu, ei nyt jostain syystä tavoittanut ihan sitä tunnelmaa minkä joulukuun ensimmäinen yleensä. Ehkä tein virheen siinä, että varasin pyykkituvan aamuksi enkä ehtinyt aamua kunnolla tavatakaan. Olisin mieluusti ollut vielä lämpöisessä peiton alla, mutta kello komenteli nyhtämään petivaatteet sängystä ja lähetti taapertamaan toiseen rappuun pyykkituvalle. En tietenkään ole liioitteluun taipuvainen, mutta.

Pyykkääminen meni liioittelun puolelle, aloitin ihan vain parilla koneellisella, pari koneellista lisää, lopulta se muuttui kuuden koneellisen pyykkipäiväksi, kaikki petivaatteet, täkit, tyynyt, pyyhkeet, sukat, vaatteet. Kaipa joulun voi joulusiivouksellakin aloittaa, mutta.

Mutta tuli taas kylään.

Mutta suosittelen kyllä itselleni ensi vuodeksi jotain muuta kuin pyykkäämistä joulukuun ensimmäiselle, vaikka se kuinka palkitsevaa onkin.

Esimerkiksi pikkujoulut omaan tyyliin kotona herkkujen kera hyvässä jonkun muun tai hyvässä omassa seurassa on aika toimiva konsepti, myös joulukuusen koristelu joulukuun ensimmäisenä on todettu toimivaksi, joten jos vaikka jotain semmosta sitten ensi vuona taas. Juu.

Oli miulla mielessä koristella kuusi tänään, mutta.

Mutta joulukoristeet on äidin luona ja. Olisin voinut kuusen kyllä pystyttää, mutta.

Mutta se pyykki söi koko päivän.

Teenkin hadutin vasta päivän lopuksi. Jos kirjoittaminen ei olekaan sujunut, niin menköön sitten joulukuu taustatutkimukseen. Onhan minulla kuitenkin teejoulukalenteri ja tästä teekalenterista oon ollu tähänastisista teekalentereista eniten innoissani, koska se on TADAAM, Teepolun ensimmäinen teejoulukalenteri. Oon siis kyseisen mestan vakiasiakas ja tiedän, että kalenteri tulee olemaan varmasti ihastuttava. Ensimmäisestä luukusta paljastui kiinalaista wulongia. Miellyttävä, maukas, ihanan pehmeä alku kalenterille ja wulong toimii aina.

Kirjoittaminen ei tahdo taipua sujuman. Olen sellaisessa epämääräisen ristiriitaisessa tilassa. Inspiraatio on olemassa, ihan tuossa lähellä, kuuloetäisyydellä, kun vain äänen korottaisi kuiskausta kuuluvammaksi sitä kutsumaan niin olisi mahdollista sopia treffit. 

Tiedän mitä olen kirjoittamassa, ainakin suurinpiirtein sinnepäin, mutta. 

Mutta on päivän sana. 

Mutta joku este nyt roikkuu ilmassa. Liekkö se todellinen vai täysin kuviteltu, mene ja tiedä. En tiiä minne, mene jonnekkin. 

Kuviteltua estettä todellisempaa tuskin on olemassakaan, kun kyse on omasta luovuudesta. Yksinkertaistettuna, olen jumissa. 

Joulutarinan suhteen päätin jättää itseni rauhaan sen sijaan että lietsoisin joulutarinan aikapaineella.

Jospa rauha ja tylsyys tarjoaisi inspiraatiolle paremman tilan kuin väkisin kylävieraaksi kutsuttuna.  

Tietenkin minä halusin kirjoittaa jotain jonnekkin nyt sitten kuitenkin, vaikka edes päiväkirjaa. Onneksi blogin kyhää nopeasti kasaan. Ja päiväkirjan kirjoittaminen on aivan yhtä vaivatonta kuin kirjeidenkin kirjoittaminen. Täydellinen ratkaisu. Jos tämä ei olisi blogina minun henkilökohtainen kaatopaikka, jonne voin viskoa ihan mitä vain mieleen juolahtaa käsitöistä poneihin niin sit tää ois täydellisten ratkaisujen blogi, jossa tarjoilisin kaikille täydellisiä ratkaisuja kaikkeen kenenkään kysymättä. Mutta,

sitähän tämä ei ole vaan,

no,

jotain.

Jotain ja kaikkea. 

Juuri nyt tämä tarjoaa paikan kirjoittamiselle kirjoittamisen vuoksi, ettei vallan unhoitu. Ehkä seuraavassa hetkessä tästä tulee käsityöblogi tai legoja. Mikä nyt sit onkaan se seuraava hyperfokus. 

Äidiltä <3